keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Huomenta!

Mitä opin tänään työharjoittelussa?
* sinun on myytävä osaamisesi asiakkaalle sekunnissa: annettava varma kuva itsestäsi ja osaamisestasi.
* sinun on keskityttävä asiakkaaseen täysillä ja kohdeltava esim. sormuskaupoilla olevia pariskuntien osapuolia tasapuolisesti, riippumatta siitä kumpi on ns. enemmän ostoaikeissa.
* sinun on oltava valmis nappaamaan kiinni asiakkaan (joissakin tapauksissa vielä epäselvän) haaveen riekaleista ja esitettävä se hänelle saman tien, sopivasti paranneltuna, ikään kuin niin asiakkaan kuin itsesi yhteisesti keksimänä, toimivana juttuna.
* opettele piirtämään.
* aina on parannettavaa jossakin asiassa.
* muista tyylisi/brändisi ilmeen raikastaminen aika ajoin.
* hommaa hyvä tukiverkko.
* valmista mallisto, jota voi sopivasti muunnella. Hommaa kaikki valmiiksi, jokaista osaa varten sopivia työkaluja varten. Mieti kaikki valmiiksi sitä hetkeä varten, kun sinun pitää valmistaa niitä tuotteita ihan simomääriä.
* imppaa kaikki tieto ja tietotaito irti mitä vain saat, oli kyse itse tekemisestä, markkinoinnista tai ihan vaan normiarjen pyörittämisestä. Lämmityksestä! Mistävaan!
* vauva rauhoittuu, kun pitelet häntä varmasti, vauvan rintamasuunta kohti äitiään, liikehdit seisaallasi rauhoittavasti, vähän kuin tanssisit rauhallisesti, pidät leukaasi vauvan pään kanssa kosketuksissa, ja hyräilet kappaleita Taru Sormusten Herrasta -elokuvasta. Pippinin biisi on Kontu-teemaa parempi tässä tapauksessa.

Lohdutuksen sanoja kaikille meikäläisille, myös itselleni, sillä jopa meikäläinen oli tänään ihan itkun partaalla ja valmiina hyppäämään Satakunnan Liikenteen bussiin kohti koto-Vampelaa, kun "kaikki meni päin helevettiä enkä osannut mitään".
* tyyppi ei ottaisi sinua harjoitteluun, jos hän ei olisi valmistautunut harjoittelijan ottamiseen, eli tietää, että vastassa saattaa olla ihan mitä tahansa :)
* et tietenkään voi osata "mitään". Mutta ne tyypit opettaa! That's the point.
* nää tyypit ovat itse olleet aikanaan harjoittelussa. He tietävät, että se on tärkeintä koko koulunkäynnissä - harjoittelut. Vain niissä oppii oikeasti kunnolla.
* meidän koulu on sikahyvä! Pirkanmaan gurut sanoivat minulle tannoin, että "Vammalan koulusta saa ihan yhtä hyvät eväät jos ottaa sieltä kaiken irti mitä saa."
* se ei tarkoita valittamista siitä, että "kun opet ei oo paikalla" vaan sitä, että ottaa oppikirjat kauniisiin kätösiinsä, opettelee niistä, kokeilee ja kysyy kaverilta. Hei, meillä on työkalut ja kavereita! Ja tulevia hifiguruja ihan siinä vieressä, siis oman työpisteen vieressä. Kuin siistii!
* tämä jos mikä ala vaatii intohimoa.
* varo mörköytymistä. Kukaan ei tule sun pajastasi hakemaan sinua ja eikä ostamaan itku silmässä hakkaamaasi metallinpalasta, jos et mainosta, ole esillä, haistele jokaisen ihmisen tuntemuksia ja toteuta hänen (jopa tiedostamattomia) haaveitaan korujen kautta.
* vaikka olet ihan täysin muun alan ihminen, niin kuin esimerkiksi minä olen, älä luovuta. Se merkkaa jotakin, vaan ei kaikkea. On ihan eri asia olla luonnonlahjakkuus joka ei jää alalle kuin tyyppi, joka menee alalle vaikka ruumiskasojen yli.
* aattele kaikki, siis kaikki mieleesi tulevat ns. ongelmat itsesi kautta. Mitä itse tekisit, jos harjoittelija ei ensimmäisenä päivänä saisi aikaiseksi kuin kasan sulatettavaa matskua ja hopeansekaistaviilausjätettä? Yhyy, kyynel, olispa ihan kamalaa! XD

Opin kaikkea muutakin, mutta en jaksa enää kirjoittaa, toisella kertaa sitten. Nämä matkat syövät naisen, ai niin, pitäisi ehkä syödä ennen kuin on taas aika mennä nukkumaan että jaksaa aamulla herätä aikaisin ja matkata pitkät matkat ja sama illalla. Naapuri, jos jätän avaimen oveen, niin käytkö mulle kaupassa, tekemässä ruokaa valmiiksi ja hei: pyykätäkin saisi!